Tiivistelmä
EU:n tekoälyasetus (AI Act) astui voimaan 2.8.2026, eikä se koske takautuvasti sitä ennen julkaistua materiaalia. Tekoälyä saa jatkossakin käyttää videoiden ja kuvitusten teossa, mutta tekoälyllä tuotettu materiaali pitää merkitä selkeästi AI-tunnuksella. Vastuu puuttuvasta merkinnästä on aina julkaisijalla, ei toimittajalla, ja seuraamukset voivat nousta jopa 15 miljoonaan euroon. Myös tuttuihin kuva- ja klippipankkeihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota, sillä nekin sisältävät nykyään tekoälyllä generoitua materiaalia.
Lukuaika noin 6 min.
Petra Karinen
Toimitusjohtaja
Olen työskennellyt johtajana ja esihenkilönä ennen Tussitaikureita myös järjestöpuolella. Viestinnän laatu ja uskottavuus ovat avainasioita erityisesti sensitiivisistä asioista viestittäessä. Näen, että tekoälytyökaluissa on valtava potentiaali, mutta pelisäännöt ja tekoälylukutaito vaativat vielä kehittämistä.
Koulutustausta
- Yhteiskuntatieteiden maisteri YTM
- Ammatillinen opettaja
- Yhteisöpedagogi AMK
- Johtamisen erikoisammattitutkinto JET
- työnohjaaja
Erityisosaaminen
- Motivaatio ja minäpystyvyys
- Kestävän ja tehokkaan työn rakenteet
Mistä on kyse ja ketä laki koskee
EU:n tekoälyasetus (AI Act) astui voimaan 2.8.2026. Lain perimmäinen tarkoitus on yksinkertainen: yksilön pitää pystyä erottamaan, mikä materiaali on tekoälyn tekemää ja mikä ihmisen. Tavoitteena on estää tarkoituksellisesti harhaanjohtavan sisällön eli niin sanottujen deepfakejen leviäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että chatbotin kanssa keskustellessaan ihmisen pitää tietää, keskusteleeko hän toisen ihmisen vai koneen kanssa. Sama periaate koskee materiaalia ylipäätään: vastaanottajan pitää pystyä erottamaan, milloin hänen saamansa aineisto on tekoälyn generoimaa ja milloin ihmisen tarkastamaa.
AI Act koskee kaikkea 2.8.2026 tai sen jälkeen julkaistua materiaalia. Tätä aiemmin julkaistua materiaalia laki ei koske takautuvasti, eli jo julkaistuja videoita tai kuvituksia ei tarvitse käydä läpi ja merkitä jälkikäteen.
Lain perimmäinen tarkoitus on yksinkertainen: yksilön pitää pystyä erottamaan, mikä materiaali on tekoälyn tekemää ja mikä ihmisen. Tavoitteena on estää tarkoituksellisesti harhaanjohtavan sisällön eli niin sanottujen deepfakejen leviäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että chatbotin kanssa keskustellessaan ihmisen pitää tietää, keskusteleeko hän toisen ihmisen vai koneen kanssa. Sama periaate koskee materiaalia ylipäätään: vastaanottajan pitää pystyä erottamaan, milloin hänen saamansa aineisto on tekoälyn generoimaa ja milloin ihmisen tarkastamaa.
Lain tarkoitus ei ole vaikeuttaa tai estää tekoälytyökalujen käyttöä normaalin arkisen työn tehostamisessa. Lain johtava ajatus on pikemminkin vastuun varmistaminen: tekoäly ei voi itsenäisesti tehdä mitään merkittävää, vaan aina pitää löytyä ihminen, joka tarkistaa tekoälyn tuottaman lopputuloksen ja on siitä vastuussa.
Tekoälyllä tuotettua materiaalia saa siis edelleen käyttää, kuhan sen merkitsee selkeästi AI-tunnuksella. Jos materiaali on tuotettu vain osittain tekoälyllä, merkinnästä pitää käydä ilmi, mikä osuus kokonaisuudesta on tekoälyn tekemää.
Huomio kuva- ja klippipankkeihin
Moni tuttu kuva- ja klippiarkisto, kuten Canva, sisältää nykyään myös tekoälyllä generoitua materiaalia. Käytettyjen kuvien ja videoiden alkuperään kannattaa siis jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
Kaikki työkalut eivät kuitenkaan vielä toimi tältä osin täysin lain mukaisesti, sillä ohjelmistokehittäjille on annettu asiaan hieman siirtymäaikaa. Vaikka lain soveltaminen alkoi 2.8.2026, jo ennen sitä markkinoilla olleilla tekoälyjärjestelmillä on 2.12.2026 asti aikaa päivittää toimintaansa niin, että ne lisäävät tuottamiinsa tiedostoihin automaattiset, koneellisesti luettavat merkinnät. Ei siis kannata hätääntyä, jos kaikki tutut työkalut eivät vielä tänään merkitse materiaaleja automaattisesti — asiaan on silti hyvä alkaa kiinnittää huomiota jo nyt.
Canva on tässä hyvä esimerkki edelläkävijästä: sen tekoälyllä generoidut materiaalit on jo merkitty AI-tunnuksella, jonka esimerkiksi Meta tunnistaa. Merkintä siis liikkuu materiaalin mukana myös sitä julkaistessa.
Kenelle vastuu kuuluu
Viestintämateriaalia ostavien tahojen kannattaa huomata tämä: vastuu on viime kädessä julkaisijalla, ei toimittajalla. Jos tekoälyllä generoitua materiaalia julkaistaan ilman lain edellyttämää merkintää, mahdolliset seuraamukset kohdistuvat siihen, joka materiaalin julkaisee.
Seuraamukset voivat olla merkittäviä: AI Actin sakkoasteikossa läpinäkyvyysvelvoitteiden (artikla 50) laiminlyönti voi johtaa jopa 15 miljoonan euron sakkoon tai 3 prosenttiin yrityksen maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta, sen mukaan kumpi näistä on suurempi. Pk-yrityksille ja start-upeille sovelletaan kuitenkin huojennusta: enimmäissakko on näistä kahdesta luvusta se, kumpi on pienempi. Käytännössä tämä tarkoittaa pk-yrityksille poikkeuksetta liikevaihtoon sidottua, prosenttiperusteista maksua absoluuttisten miljoonasakkojen sijaan. Varsinaisia ennakkotapauksia ei elokuuhun 2026 mennessä vielä ole, sillä velvoitteet astuivat voimaan vasta äskettäin — mutta sakkojen taso kertoo, miten vakavasti asiaan suhtaudutaan.
Juuri tämän vuoksi materiaalia kannattaa hankkia vain luotetuilta toimittajilta, jotka ovat avoimia käyttämiensä elementtien alkuperästä ja tavastaan tuottaa materiaalia. On todennäköistä, että tätä aletaan jatkossa kysyä yhä tarkemmin myös esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä.Juuri tämän vuoksi materiaalia kannattaa hankkia vain luotetuilta toimittajilta, jotka ovat avoimia käyttämiensä elementtien alkuperästä ja tavastaan tuottaa materiaalia. On todennäköistä, että tätä aletaan jatkossa kysyä yhä tarkemmin myös esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä.
Entä julkinen sektori?
Moni miettii myös, koskeeko sakkouhka julkisia toimijoita, kuten kuntia tai hyvinvointialueita. Periaatteessa kyllä — AI Act jättää asian kuitenkin jäsenvaltioiden itsensä ratkaistavaksi, koska tavanomainen sakkoasteikko (15 miljoonaa euroa tai 3 % liikevaihdosta) on rakennettu yritysten liikevaihdon varaan, eikä sellaista viranomaisilla ole.
Suomessa asia on ratkaistu kansallisessa täytäntöönpanolaissa (Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta, 1377/2025) sulkemalla hallinnollisen seuraamusmaksun kokonaan pois valtion viranomaisilta, kunnilta, hyvinvointialueilta, kuntayhtymiltä ja monilta muilta julkisilta toimijoilta, myös seurakunnilta. Käytännössä siis suomalainen kunta, hyvinvointialue tai virasto ei voi saada rahallista sakkoa AI Actin rikkomuksesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö laki muuten sitoisi myös näitä tahoja, ja valvontaviranomaiset (esim. Traficom, tietosuojavaltuutettu) voivat puuttua asiaan muilla keinoin. Huomionarvoista on, että tämä on nimenomaan Suomen kansallinen ratkaisu — muissa EU-maissa asia voi olla toisin, koska EU jätti kysymyksen tarkoituksella jäsenvaltioiden päätettäväksi.
Miten Tussitaikurit toimii
Tussitaikurit hyödyntää tekoälyä työn tehostamiseen ja laadun varmistamiseen. Lain näkökulmasta siis puhtaasti työkaluna, ei valmiin, julkaistavan materiaalin tuottamiseen. Tuottamamme videot ja kuvitukset eivät näin ollen tarvitse AI-merkintöjä, ja niitä voi jatkossakin käyttää ja julkaista huoletta, aivan kuten ennenkin.
Tarkastuslista materiaalin julkaisijalle
Kun julkaiset videota, kuvitusta tai muuta materiaalia, käy nämä läpi:
- Onko materiaali tuotettu osittain tai kokonaan tekoälyllä, tai onko siitä tietoa saatavilla?
- Jos on, ovatko tekoälymerkinnät asianmukaiset ja kertovatko ne myös tekoälyn osuuden koko materiaalista?
- Tiedätkö ulkopuolelta viestintämateriaalia ostaessasi, vaatiiko kyseisen materiaalin käyttö tekoälymerkinnän?
- Onko toimittajan kanssa sovittu, mistä materiaalin osista ja elementeistä (esim. kuva- tai klippipankit) voi olla peräisin tekoälyllä tuotettua sisältöä?
- Säilytätkö dokumentaation materiaalin alkuperästä siltä varalta, että se joskus kysytään?
Muuta kiinnostavaa
Video- ja kuvitusmateriaalin merkitsemisen lisäksi AI Actissa on muutamia muita kohtia, jotka on hyvä tietää — etenkin jos organisaatiossa käytetään tekoälyä laajemminkin kuin vain viestintämateriaalin tuotannossa.
AI-lukutaitovelvoite on ollut voimassa jo helmikuusta 2025 lähtien. Se koskee kaikkia tekoälyä käyttäviä organisaatioita ja edellyttää, että henkilöstöllä on riittävä ymmärrys käyttämistään tekoälytyökaluista ja niiden rajoituksista. Tämä ei siis rajaudu vaan koko viestintään, vaan koskee kaikkia työntekijöitä.
Samasta ajankohdasta lähtien on ollut kiellettyä käyttää tekoälyä tunteiden päättelyyn biometrisen datan perusteella työpaikoilla ja oppilaitoksissa, esimerkiksi tarkkaavaisuuden tai mielialan seurantaan kokeissa tai etäpalavereissa. Tämä koskee erityisesti oppilaitoksia ja kaikkia työnantajia.
Kesäkuussa 2026 EU päätti myös lykätä korkean riskin tekoälyjärjestelmien velvoitteiden voimaantuloa: itsenäisten järjestelmien osalta joulukuuhun 2027 ja tuotteisiin sulautettujen osalta elokuuhun 2028. Samalla tuli voimaan uusi kielto, joka koskee ilman suostumusta tuotetun seksuaalisen tai intiimin tekoälysisällön eli deepfake-materiaalin generointia, joka kielletään kokonaan joulukuusta 2026 alkaen.
Julkisen sektorin toimijoille — kunnille, hyvinvointialueille ja sairaanhoitopiireille sekä ministeriöille — on lisäksi hyvä tietää, että tekoälyn käyttö esimerkiksi palveluiden myöntämisessä tai oppilaitosten valintaprosesseissa voi kuulua korkean riskin luokkaan, jolloin ennen käyttöönottoa vaaditaan perusoikeusvaikutusten arviointi. Tämä on tietosuoja-arviointia laajempi katsaus, joka kattaa muun muassa yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden.
Lue lisää
Jos aihe kiinnostaa syvemmin, näistä lähteistä saa lisätietoa:
- Tiivis, virallinen yhteenveto koko asetuksesta suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/rules-for-trustworthy-artificial-intelligence-in-the-eu.html
- Asetuksen (EU) 2024/1689 koko teksti suomeksi, jos haluaa mennä yksityiskohtiin asti: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj?locale=fi
- Traficomin selkeä yleisesitys riskiluokista ja velvoitteista: https://traficom.fi/fi/tekoalyn-saantely/tietoa-eun-tekoalyasetuksesta
- Traficomin sivu siitä, kuka on ”tarjoaja”, kuka ”käyttöönottaja” ja mitä kummaltakin vaaditaan: https://traficom.fi/fi/tekoalyn-saantely/tekoalyasetuksen-toimijoiden-velvollisuudet
- Työ- ja elinkeinoministeriön sivu kansallisen täytäntöönpanon tilanteesta, aikataulusta ja vastuuviranomaisista: https://tem.fi/tekoalyasetus
- Tietosuojavaltuutetun toimiston uutinen siitä, mitkä viranomaiset Suomessa valvovat asetusta ja mitä toimivaltuuksia niillä on: https://tietosuoja.fi/-/uudet-saannot-vahvistavat-luottamusta-tekoalyyn-tekoalyasetusta-valvovien-viranomaisten-toimivaltuudet-tulivat-voimaan-1.1
- Suomen kansallinen täytäntöönpanolaki, mm. seuraamusmaksusäännökset (virallinen säädösteksti, Finlex): https://www.finlex.fi/api/media/statute/898466/mainPdf/main.pdf?timestamp=2025-12-29T07:54:55.090Z
- Kuntaliiton katsaus nimenomaan kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta, mm. korkean riskin järjestelmät sekä rekrytointiin ja päätöksentekoon liittyvät velvoitteet — osuva erityisesti kunta- ja sairaanhoitopiiriasiakkaille: https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/kuntien-digikehittaminen/kuntien-digikehittamisen-lainsaadanto/EUn-digi-ja-datalainsaadanto/eu-tekoalyasetus
Tämä artikkeli on yleiskatsaus tilanteesta elokuussa 2026, ei lakineuvontaa. Jos oman organisaationne tilanne vaikuttaa monimutkaiselta tai epäselvältä, kannattaa asia varmistaa vielä juristilta.
Jutellaanko tarkemmin?
Haluatko varmistaa, että videonne ja kuvituksenne ovat aina ihmisen tekemiä ja huoletta julkaistavissa ilman tekoälymerkintöjä? Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä sopiva ratkaisu tarpeisiisi. Voit ottaa meihin yhteyttä suoraan joko puhelimitse tai sähköpostilla, tai lähettää meille viestin lomakkeella niin palaamme sinulle mahdollisimman pian.
Tuomas Tyrkkö
Myyntipäällikkö
[email protected]
050 371 2767
varaa etätapaaminen
Petra Karinen
Toimitusjohtaja
[email protected]
050 361 3838
