Tiivistelmä
Löytöretki, yksi Tussitaikureiden asiantuntijapalveluita, on yhdessä kehittämisen ja oivaltamisen menetelmä työyhteisöille. Löytöretki tarjoaa alustan, jossa hajallaan olevat ideat ja ajatukset kiteytyvät selkeiksi askelmerkeiksi. Löytöretki yhdistelee Tussitaikurien fasilitoinnin ja visualisoinnin osaamista luovasti eri keinoin. Ryhmän tarpeista ja toiveista riippuen fasilitointia täydennetään visuaalisen viestinnän työkaluilla.
Löytöretki soveltuu työmenetelmäksi esimerkiksi silloin, kun haluat muuttaa idean suunnitelmaksi, kiteyttää yhteistyössä laajan kokonaisuuden, parantaa tiimin itsejohtamista tai jalkauttaa suunnitelmaa tai strategiaa käytännön tekemiseksi.

Petra Karinen
Petra Karinen, toimitusjohtaja
Olen työskennellyt johtajana ja esihenkilönä ennen Tussitaikureita järjestöpuolella. Lisäksi kohtaan työnohjaajana monenlaisia muutostilanteita ja niiden synnyttämiä hankalia tilanteita ohjaamieni tiimien kanssa.
Koulutustausta
- Yhteiskuntatieteiden maisteri YTM
- Johtamisen erikoisammattitutkinto JET
- työnohjaaja
Erityisosaaminen
- Motivaatio ja minäpystyvyys
- Kestävän ja tehokkaan työn rakenteet
Mikä on Löytöretki asiantuntijoille?
Löytöretki on yhdessä kehittämisen ja oivaltamisen menetelmä. Se tarjoaa alustan, jossa hajallaan olevat ideat ja ajatukset kiteytyvät selkeiksi askelmerkeiksi. Löytöretki yhdistelee Tussitaikurien fasilitoinnin ja visualisoinnin osaamista luovasti eri keinoin omien asiantuntijoidenne osaamiseen.
Jokainen Löytöretki räätälöidään asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin sopivaksi. Ryhmän tarpeista ja toiveista riippuen fasilitointia täydennetään esimerkiksi seuraavin menetelmin: livekuvitus, improvisaatio, piirtäminen ja mindfulness.
Löytöretkessä tehdään töitä tosissaan ja tavoitteellisesti, mutta tekemisen henki pidetään rentona. Löytöretki soveltuu parhaiten 5–15 hengen ryhmille.
Mihin Löytöretkeä voi hyödyntää?
Muutosviestinnän tavoitteet jäävät monessa organisaatiossa liian abstrakteiksi. Kysymys ei ole siitä, etteikö asiaa pidettäisi tärkeänä – päinvastoin. Tunnistamme tarpeen muutokselle ja toteamme sen tärkeyden. Epäselväksi jää kuitenkin usein se, mitä muutos tarkoittaa arjen tasolla – tai miltä onnistuminen muutoksessa käytännössä näyttää. Joskus on myös vaikea hahmottaa tunnistetun muutostarpeen ja viestityn muutoksen välistä yhteyttä.
Löytöretki sopii mitä erilaisimpien asioiden yhdessä kehittämiseen, sillä se ei ole riippuvainen käsiteltävästä teemasta. Keräsin muutamia esimerkkejä tyypillisistä kohteista löytöretkille.
Yleiset projekti- ja hanketavoitteet
- Tärkeän asian kiteyttäminen
- Idean muuttaminen suunnitelmaksi
- Yhteisymmärryksen löytäminen
- Prosessi- tai asiakaspolun visualisointi
Muutosjohtaminen ja strategiatyö
- Tavoitteenasettelu
- Perustehtävän kirkastaminen
- Suunnitelman laatiminen
- Strategian jalkauttaminen käytännön tekemiseen
- Arvotyöskentely
Työskentelyn ja tiimin kehittäminen
- Kiireen kesyttäminen
- Itsensä johtaminen (asiantuntijoille)
- Tiiminä toimiminen
- Tyky- tai kehityspäivän tavoitteellinen ohjelma

Koska Löytöretki ei ole täysin määrämuotoinen ja samanlaisena toistuva palvelu, on siihen helpointa syventyä kolmen esimerkin kautta, jotka ovat uuden tiimin käynnistäminen, rahoituskauden tarvekartoitus ja työtapojen muutosjohtaminen.
Asiakasesimerkki: Kangasalan moniammatillisen Oksa-tiimin käynnistäminen
Entä jos uuden tiimin yhteistyö lähtisi siitä, että jokaisella olisi mahdollisuus kertoa muille millainen työntekijä itse on, ja mitä toivoo työkavereiltaan?
Pirkanmaalla Kangasalan Vatialan koulussa aloitti työskentelyn uudenlainen työtiimi, kun 0-2 luokkien opettajat ja muut kasvattajat muodostivat Oksa-tiimin. Moniammatillisessa ryhmässä yhdistyivät paitsi erilaiset työskentelytottumukset, myös monenlaiset koulutukset ja osaamiset. Uusi näkökulma esikouluun ja peruskoulun ensimmäisiin luokkiin oli uutta sekä koulun aikuisille että oppilaille.
Löytöretki otettiin mukaan käynnistelyavuksi, ja päivän tavoitteeksi otettiinkin yhteisten pelisääntöjen rakentaminen. Yhteistä aikaa käytettiin myös uuden tiimin väliseen tutustumiseen ja ajatusten vaihtoon. Samalla selvitettiin porukalla sitä, millaisia aikuisia Oksa-tiimissä on ja mitä toiveita heillä on työporukalle.


Oksa-tiimiläiset rakentavat lapsille kouluarkea. Kasvatuksellisista tavoitteista puhuttaessa huomattiin nopeasti, että ne ovat kaikilla hyvin samansuuntaisia. Turvallinen yhteisö, aikaa nähdä ja kuulla lapsi, sekä yhteispeli muodostavat yhteistyölle hyvän perustan. Intensiivisen Löytöretkityöskentelyn jälkeen Oksa-tiimiläiset kuvasivat olevansa odottavaisia, helpottuneita, toiveikkaita, onnellisia, innostuneita, virkistyneitä, päämäärätietoisia, väsyneitä, valmiimpia, huojentuneita, positiivisia ja iloisia.
Löytöretken avulla tiimit määrittelivät keinoja luoda Oksa-tiimistä kaikille hyvä paikka. Yhteistyön avaimet kirjattiin myös Löytöretken matkakertomukseen, josta saatiin tiimille ohjenuora. Siihen on mukava jatkossakin palata. Matkakertomus löytyy Oksa-tiimin ilmoitustaululla ja se on nähtävillä myös lasten vanhemmille, esimerkiksi Vatialan koulun sosiaalisessa mediassa.
Asiakasesimerkki: YHYRES-kehittämisyhdistys ry: tarpeiden ja tavoitteiden kartoittaminen
YHYRES-kehittämisyhdistys ry on Kyrönmaalla toimiva Isonkyrön, Laihian ja Vaasan Vähänkyrön kehittäjäyhteisö, joka tukee alueellista kehitystä Leader- rahoituksen turvin. EU-rahoitusten uusi hakukausi oli alkamassa, kun Yhyres kutsui Tussitaikureiden Löytöretken paikalle vetämään kolmen tunnin työpajan alueen tarpeiden ja tavoitteiden kartoittamiseksi.
Paikalla oli edustava joukko Kyrönmaalaisia tuomassa eri näkökulmia alueelliseen kehitykseen. Kaikki osallistujat eivät olleet tuttuja keskenään, joten alkuun kävimme tutustumiskierroksen. Sen jälkeen valitsimme muutaman harjoituksen kautta päivän keskeiset teemat, joiden ympärille loppupäivän kehitystyö rakentui.


Tussitaikurien käyttämät fasilitoinnin menetelmät saivat kiitosta. Vaikka aika oli tiivis, pysyi työskentely tehokkaana, kun ohjeistukset olivat selkeitä ja välineet kunnossa. Osallistujat kertoivat, että menetelmistä löytyi myös uusia virikkeitä omaan työhön.
Erityisen suosittu vaihe Löytöretken osallistujien keskuudessa oli Tulevaisuuden Kyrönmaan suunnittelu yhdessä piirtäjän kanssa. Pienryhmiin jaetut osallistujat pohtivat, mitkä asiat muuttuisivat konkreettisesti, jos kehitystyön avulla päästäisiin asetettuun tavoitteeseen. Piirtäjä kuvitti pohdintaa, jolloin ryhmäläisten oli helppo ehdottaa täydennyksiä ja täsmennyksiä kuvaan sen edetessä. Vuorovaikutteinen visualisointi ja livekuvitus olivat kaikille uusia kokemuksia, mutta palautteen perusteella ne olivat varsin pidettyjä menetelmiä.
Päivän lopuksi meillä oli innokas ja toiveikas porukka, konkreettisia kehitysideoita vietäväksi eteenpäin sekä paikallisilla uusia kontakteja, joiden kanssa jatkaa yhteistyötä. Jotkut ideat olivat jopa niin innostavia, että päätyivät toteutuslistalle jo ennen seuraavaa ohjelmakautta. Intensiivisen iltapäivän työskentelyn päätteeksi osallistujat kuvailivat tunnelmiaan seuraavilla sanoilla: yllättynyt, utelias, innostunut, ideoiva, toiveikas, tyytyväinen, virkistynyt, mietteliäs, toimiva, suunnitteleva, idearikas, voimaantunut, odottava. Löytöretkellä tuotettu materiaali päätyi jatkotyöskentelyn pohjaksi, ja muistona päivästä osallistujille jäi uusien kontaktien lisäksi vielä Löytöretken matkakertomus, josta päivän kokonaisuutta voi jälkikäteen palautella mieleen.
Osallistujien kuvauksen mukaan Löytöretki oli mielenkiintoinen, innostava, kiinnostava, inspiroiva, monipuolinen, yllättävä, tavoitteellinen, runsas, osallistava, selkeyttävä ja idearikas. Hyötyisikö sinunkin kehitystyösi Löytöretken energiasta?
Asiakasesimerkki: Etätyömenetelmien käyttöönotto Aivoliitossa
Kaikkien aikojen Löytöretki pidettiin pilotoinnin hengessä Aivoliiton porukalle elokuussa 2020 tuolloin poikkeuksellisen ajankohtaisesta ja polttavasta aiheesta – etätyön uudesta normaalista.
Aivoliitossa oli ennen Löytöretkeä tehty pitkä rupeama etätöitä, ja yhteistä tekemistä oli pätkinyt entisestään juuri päättynyt kesälomakausi.
Nyt pitkän etäajan katkaisi Löytöretki Suomenlinnan kauniissa Pajasalissa. Tunnelmallinen miljöö oli omiaan luovuuden, rohkeuden ja ongelmanratkaisun herättelyyn sekä yhdessä kehittämiseen. Löytöretkeä onkin muisteltu myös jälkikäteen sekä Aivoliiton että Tussitaikurien riveissä lämmöllä.


Päivä alkoi esittelykierroksilla. Sen jälkeen kerrattiin päivän agenda sekä yhteiset pelisäännöt. Päivän teemaan – Aivoliiton uuteen etätyöntäyteiseen arkeen – laskeuduttiin harjoitusten kautta. Kokemuksia etätyöskentelystä iloineen ja haasteineen jaettiin kuvakorttien kautta muille osallistujille. Teemojen käsittelyä jatkettiin pienryhmissä, ja lopuksi oivallukset jaettiin yhteisesti.
Orientaation jälkeen oli aika heittäytyä luovuuden ja energian vietäväksi improvisaatioharjoitusten kautta. Harjoitusten avulla käsiteltiin toimivan viestinnän tärkeyttä, keinoja tehostaa vuorovaikutusta sekä sitä, miten harmittomia pienet arkiset mokat usein ovat. Impro-osuus sai erityisesti palautteissa paljon kiitosta, ja siinä noussut energiapiikki kantoikin pitkälle lounasajan yli.
Etätyörupeama voi sisältää oivaltamisia ja onnistumisia, mutta myös turhautumista, tekniikan kanssa tuskastelua ja rajaamisen vaikeutta. Näitä kenkutuksia lähdimme impron keinoin porukalla purkamaan. Harmien jakaminen toi vertaistukea ja myötätuntoa, mutta vapautti tilaa myös itselle nauramiselle.


Päivän päätteeksi kerättiin osallistujilta pikapalaute tarralappujen avulla. Osallistujien sanoin Löytöretki oli oivaltava, syvällinen, viihdyttävä, herättelevä, miellyttävä, reflektoiva, luova, sujuva.
Päivän osallistujat kuvasivat oloaan retken jälkeen sanoin: levollinen, kylläinen, tyytyväinen, keskittynyt, inhimillinen, rentoutunut ,myönteinen, voimaantunut, pirteä.
Aivoliiton järjestöpäällikkö Elina Salo-Orkanmaa arvioi, että Löytöretki vastasi hyvin heidän tarpeeseensa ja toiveisiinsa. Osallistujat saivat harjoituksista inspiraatiota omaan työhönsä. Matkakertomus toimi myös hyvänä muistilistana päivän kulusta.
Salo-Orkanmaan mukaan Aivoliitolla on Löytöretken jälkeen kuultu usein lause: “Se oli niin ihana se elokuun juttu!”