Kirjoittaneet Ronja Pölkki & Essi Ruokoniemi
Tussitaikurin työpäivä koostuu erilaisista tehtävistä, kuten asiakastapaamisista, luonnostelusta, suunnittelusta ja lukuisista deadlineistä. Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen lisäksi kokonaisuuden hallinta ei ole itsestäänselvyys.
Työelämä vaatii monilta yhä enemmän monimuotoista osaamista, kokonaisuuden hallintaa, itseohjautuvuutta ja ennen kaikkea jatkuvaa itsensä kehittämistä. Vapaa-aika ei välttämättä anna mielelle taukoa, jos siellä odottaa perusarjen pyörityksen lisäksi nämä kikkailut: muista harrastaa, muista sosialisoida, muista kuntoilla, muista aloittaa se yksi projekti, muista järjestää omaa aikaa, muista, muista, muista.
Pakan pitäminen kasassa on todellakin oma taitolajinsa, jonka oppimisesta hyötyy keho ja mieli. Kalenterien, tehtävälistojen ja muistutusten katoaminen tekisi monen arjesta yksinkertaisesti mahdotonta hallita. Tehtävään suunniteltujen appien lisäksi fyysisen päiväkirjan pitäminen on hyvä keino rauhoittua suunnittelemaan tulevia tehtäviä sekä peilaamaan niitä omiin voimavaroihin.
Bujoilu on viime vuosina suosioon noussut metodi, jonka avulla ihmiset ovat tehneet tehtävien ja tavoitteiden hallinnasta jopa rentouttavaa. Se antaa tilaisuuden poiketa varikolle arjen rallista tarkastamaan pyörät ja kilparadan mutkat kertaalleen. Vertauskuvat sikseen, bujoilu eli bullet journaling on Ryder Carrollin kehittämä metodi, joka helpottaa omien ajatusten ja tehtävien organisointia. Siihen kuuluu kuuluu tavoitteiden listausta pitkältä tai lyhyeltä aikaväliltä.
Päiväkirjan, bujon tai muistilistan pitäminen on keino rauhoittua suunnittelemaan tulevia tehtäviä sekä peilaamaan niitä omiin voimavaroihin. Sen voi aloittaa niinkin yksinkertaisesti, että listaat ylös päivän tehtävät. Työtehtävien listaaminen auttaa hahmottamaan työmäärän ja niiden suorittamiseen vaadittavan ajan. Kun tehtävä on hoidettu, sen ruksaaminen pois listalta on jo itsessään pieni palkinto.
Tehtävien valmiiksi merkkailuun on mahdollista lisätä erilaisia pelillistämisen keinoja, jotka lisäävät tehtävän suorittamisen intoa ja auttavat pitämään motivaation yllä päivän kuluessa. Pelillisiä keinoja voivat olla esimerkiksi tarran tai leiman lisääminen tehtävän viereen tai pisteiden antaminen tehtävien suorittamisesta.
Kynällä kirjoittaminen on usein hitaampaa kuin tietokoneella naputtelu, mutta käsin kirjoittamalla aivot prosessoivat tekstiä ja sen sisältöä aktiivisesti sana sanalta. Tästä syystä käsin kirjoitettu pysyy paremmin mielessä. Työtehtävien ja tavoitteiden kirjoittaminen käsin voi siis auttaa muistamaan ne paremmin.
“Sketchnoting” eli tehtävien oheen piirtäminen voi olla keskittymisen ja rauhoittumisen kannalta hyödyllistä. Kuten käsin kirjoittaminen, piirtäminen jättää muistijäljen asiasisällöstä. Aivot pystyvät muistamaan kirjoitetun ja piirretyn kohdan sekä tallentamaan siihen liittyvää tietoa ja tunteita. Yhdistämällä sanoja ja kuvia työtehtävien hallinnasta voi tehdä visuaalisesti miellyttävän ja samalla tehokkaan.
Askartelemalla, kirjoittamalla ja piirtämällä voi tehdä tehtävien hallinnasta rentouttavan harrastuksen. Käsin tehty kalenteri tai tehtävälista ei vain auta sinua hahmottamaan työn määrää ja vaativuutta, vaan se voi auttaa sinua myös muistamaan, keskittymään ja suoriutumaan niistä paremmin. Jokaisella on oma tapansa, oli se sitten digitaalinen puhelinsovellus tai fyysinen muistikirja. Pääasia on, että löydät itsellesi sopivan ja toimivan keinon hallita työtehtäviä.